Keijukaisen kepeää uutta vuotta 2012! Rakkautta ja lempeyttä!

Viimeistä viedään tämän ihkuuttisen ihanan ja maagisen onnistuneen vuoden parissa ja on aika jättää jäähyväiset luvulle 2011 isojen halirutistusten kera. Minun lempisanani on kiitos, ja siksi haluan jo heti alkuun kiittää tätä mahtavaa vuotta ja kaikkea sitä kauneutta, joka on vuoteni täyttänyt. Kiitos rakkaat, kiitos paras seura, kiitos lukuisan ihanat sushi-illalliset, kiitos superterveys, kiitos elämä lempeydestä<3! Kiitos te ihanat lukijat, jotka vuoden viimeisilläkin metreillä löysitte blogini ääreen ja kannustitte jakamaan palasia elämästäni<3. Minä tunnen itseni niin kokonaiseksi. Olen harjoitellut minuna olemista niin ahkerasti, että nyt olen valmis kohtaamaan uuden vuoden ja uudet haasteet silmästä silmään.

Ja vaikka tässä nyt kovin kiittelenkin, niin nämä kiitokset ovat vain päätös tälle vuodelle ja ensi vuosi jatkuu mitä taikapölyisimmissä merkeissä. Nyt voin jo paljastaa, että olen tulevalle vuodelle varannut matkan New Yorkiin urheiluleirille, jossa harjoitellaan luontaista liikkumista luontaisissa olosuhteissa. Matkaliput siis siirtyivät kokkipukuni takataskuun, jotta pääseen joogaamaan puistossa ja trapetstitaiteilemaan puunrungoilla. Saan entistäkin paremman yhteyden kehooni ja itseeni, sillä ihminen voi helpostikin vierottautua omasta kehostaan. Luonnosta puhumattakaan. Siksi on hyvä lentää kauas ja ottaa etäisyyttä omasta arjesta, jotta löydän kehoni ja itseni taas uudelleen ja uudelleen. Nämä urheiluleirit ovat täyteen buukattuja, ja jonotin vuoden puistojoogaa. Kurssi huipentuu siihen, että joogamatot heitetään mörököllien laaksoon ja kosketan nurmikkoa paljain jaloin ja paljain käsin. Kaikki viisi (5) sormenpäätäni saavat tuntuman vihreään vehreyteen. Minä tuon sitten viisauden mukanani Suomeen ja opastan, kuinka kuka tahansa voi mennä ulos urheilemaan ja löytää itsensä tuntemasta yhteenkuuluvuutta heinäpeltojen ja sammalmättäiden kanssa.

Osa teistä jo huomasikin varmasti facebookissa muuttuneen parisuhdetilanteeni! Minä olen nyt vakavassa suhteessa universumin kanssa, joka on kuitenkin kepein rakkaudellinen sitoumus koskaan. Päässäni solisee lähteet ja keijujen siipien havina kutittelee korviani<3. Olen pakahtua rakkaudesta ja tulen varmasti vielä kertomaan teille, kuinka onnellisuuspsykoottinen suhde universumin kanssa alkoikaan. Sen verran sanottakaan, että kotinurkilla törmättiin ja universumi alkoi täyttää ajatuksiani yllättävissäkin tilanteissa.

Minä jaan nykyään yhteisen rakkaudenpesän, lovenestin, universumin kanssa ja eräänä joulukuisena iltana sain elämänkumppaniltani varmistuksen. Minä voin olla mitä vaan, jos niin haluan ja käyntikorttiini tittelin painatan. Muita hyviä vinkkejä on myös julkistaa olevansa ihan mitä haluaa facebookissa ja perustaa omat nettisivut, joissa kertoo olevansa se, mitä on aina halunnut olla muttei koskaan ennen tätä ole ihan uskaltanut. Universumin opastaessa minua puhkuin energiaa, intoa ja varmuutta. Minusta tulee monitaiteilija, ja tuleva vuosi 2012 on monitaiteellista tykitystä niin henkilökohtaisessa elämässäni kuin ”työn” sarallakin. Laitoin tuon työn heittomerkkeihin, sillä rakkaudentyö ei koskaan ole varsinaista työtä, vaan se on kutsumus kohti hyvää.

Vaikka ansioluetteloni ja osaamiseni onkin jo nyt valtaisa (kts. fb), on monitaiteilijuus yksi suurimmista haaveistani ja tietyllä tavalla myös hyppy tuntemattomaan. Mutta tuntemattomaankin hypätessä voin luottaa universumiin ja siihen, että mitä ihanimmat ja suloisimmat öttiäismöttiäiset tarraavat minuun kiinni jos pudotus on liian luja. Tuulet puhaltavat myötäsuuntaisesti ja minä en horju, sillä tuuli syleilee leijona-asanassa maailmaa valloittavaa kehoani ja lotus-asanassa leijailevaa mieltäni.

Juhlikaa parhaassa seurassa ihanuudet<3! Halailkaa ja lennelkää keijujen mukana.

Käytin kuvituksena niin kulinaristisia kuin visuaalisiakin tarpeita tyydyttäneitä muistoja matkoilta ja muualta<3

Simo Putte<3